Judon kurssiopas

Tervetuloa Savonlinnan Shikataan !

Savonlinnan Shikata on perustettu vuonna 1974. Seurasta löytyy jokaiselle sopivia harjoitusryhmiä, lapsista senioreihin ja kilpailijoista kuntoilijoihin. Toiminta painottuu voimakkaasti nuorten ohjaamiseen ja kasvattamiseen, mutta aikuisille kuntojudokoillekin löytyy sopivaa toimintaa. Vuonna 1994 Shikatan judotoiminnalle myönnettiin VALO ry SINETTISEURA- arvo. Seuramme jäsenkirjo on laaja: viisivuotiaista muksuista kuusikymppisiin senioreihin ja kuntoilijoista kansainvälisen tason kilpaurheilijoihin. Judo on paitsi tehokas itsepuolustuslaji, myös erinomainen ja monipuolinen kuntoilumuoto. Harjoitusohjelmaan kuuluu mm. heittoja, kaatoja, sidontoja sekä myöhemmässä vaiheessa lukkoja ja kuristuksia sekä lyöntejä ja potkuja. Harjoittelu on aina ohjattua, kurinalaista ja erittäin turvallista. Judo on maailman suosituin kamppailulaji, jota harrastetaan yli 180 maassa. Olympialaisten ohjelmistoon judo on kuulunut vuodesta 1964.

Alkeiden opettelu

Olet valinnut lajin, jonka parissa toivomme sinun viihtyvän. Ensimmäinen askel judon pitkällä ja hikisellä tiellä on judon alkeiden opetteleminen. Kursseillamme kohotetaan kuntoa, kehitetään notkeutta, koordinaatiota sekä opetellaan kaatumista, heittoja ja sidontoja. Tarkoituksena on antaa valmiudet jatkaa judon harrastamista alkeisopetuksen jälkeen. Judon perustekniikoiden oppimisen lisäksi vahvistat kehoasi ja mieltäsi niin, että pystyt paremmin salilla ja sen ulkopuolella kohtaamaan vastaan tulevat haasteet. Kehittyminen ei tapahdu kuitenkaan itsestään, vaan se vaatii itsekuria, keskittymistä sekä halun tehdä työtä ja oppia uutta. 

Peruskurssin hinta on 250 € = Shikata ry:n jäsenmaksu

Maksu laskutetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen 150 € maksetaan neljännen harjoituskerran jälkeen, jolla rekisteröidytään judoliiton jäseniksi. Lisenssi mahdollistaa liittojen palvelut mm. mahdollisuuden edetä vyöjärjestelmässä ja osallistua koulutuksiin. Toinen osuus laskutetaan tammi huhtikuussa 2015. 

Puku ja muut kulut

Peruskurssimaksun lisäksi muodostuu kuluja judopuvun eli judogin hankinnasta n. 40 –230 € (laadusta ja ostopaikasta riippuen) sekä judoliiton judopassista 50 € ja keltaisesta vyöstä 10 € (passi + vyö = 60 €). Passi- ja vyökoemaksut tulevat ajankohtaisiksi vasta kurssin lopussa.

Kurssien kulku

Aikuisten kuntojudon ja vanhempien junioreiden harjoitukset ovat vähintään kaksi kertaa viikossa, nuorempien junioreiden ja muksujudon vähintään yksi kerta viikossa. Harjoitukset kestävät yleensä 1 – 1½ tuntia. Kurssien alussa painotetaan melko paljon koordinaation ja kaatumisen harjoitteluun. Kunnon ja notkeuden parantuessa harjoittelu painottuu enemmän myös judotekniikoihin ja kamppailuharjoitteisiin. Kurssin suunnittelussa on lähdetty siitä, että kaikkiin harjoituksiin kannattaa osallistua, toki ”kärryiltä ei putoa”, vaikka aina ei harjoituksiin pääsisikään. Muksujudossa suuri osa harjoittelusta tapahtuu leikkien muodossa.

Harjoitusten kulku

Tyypillinen harjoitus alkaa alkulämmittelyllä, jonka tarkoituksena on lämmittää lihakset ja valmistaa keho harjoitteluun sekä harjoittelunaikaiseen rasitukseen. Lämmittelyä seuraa venyttely, joka parantaa liikkuvuutta, estää loukkaantumisia ja edistää lihasten hyvinvointia. Seuraavaksi on vuorossa varsinainen lajiharjoittelu ja sen jälkeinen loppujumppa, jolla parannetaan lihaskuntoa ja hapenottokykyä. Loppujäähdyttelyssä palautetaan lihakset lepopituuteen ja nopeutetaan kehon palautumista.

Kurssien kesto

Peruskurssit alkavat syksyllä. Peruskurssi huipentuu keltaisen vyön kokeeseen. Keltaisen vyön koe odottaa kevään aikana. Nuorten osaamista seurataan myös asteittain välikokeiden avulla, ns. ”natsakokeilla”, jotka kurssin oma vetäjä pitää sopivin väliajoin ennen keltaisen vyön koetta. Natsoja kerätään 3 kappaletta ennen kuin juniori osallistuu vyökokeeseen. Muksujudossa ei vielä suoriteta judon värivöitä, vaan menestys ilmaistaan natsoilla.

Nuori Suomi                                                   

Nuori Suomi on koko urheiluväen yhteinen nuoriso-ohjelma. Eri lajit ovat hyväksyneet yhteiset toimintaperiaatteet nuorisotoimintansa perustaksi. Yhteiset periaatteet korostavat vastuutamme lasten ja nuorten kasvattajina - ne ovat urheiluväen vastaus yhteiskunnan urheilulle esittämiin haasteisiin. "Iloista urheilua lasten ehdoilla". Savonlinnan Shikata on Nuori Suomi Sinettiseura. Sinetti on sertifikaatti, takuu laadukkaasta nuorisotyöstä, jota valvoo Judoliitto ja SLU vuosittain tekemällä tarkastuksia seuroihin.

Muksujudo                                          

Muksujudo on Suomen Judoliiton kehittämä liikuntamuoto 5-7-vuotiaille lapsille. Muksujudo-ohjaajat ovat Muksujudo-ohjaajakoulutuksen käyneitä, liikunnasta kiinnostuneita ohjaajia. Muksujudon lähtökohtana on lapsen monipuolisen liikunnan tukeminen. Tavoitteena ei ole kehittää pelkästään lapsen liikunnallisia taitoja, vaan myös lapsen ajattelu- ja sosiaalisia taitoja. Muksujudon yhtenä osa-alueena on omaan kehoon tutustuminen. Tavoitteena on, että lapsi oppii nimeämään kehon osat ja hallitsemaan kehonsa paikallaan ja liikkeessä. Muksujudon toisena osa- alueena ovat perusliikkeet. Perusliikkeet ovat taitoja, jota ihminen tarvitsee päivittäin liikkuessaan paikasta toiseen ja käsitellessään erilaisia välineitä. Perusliikkeiden osaaminen on pohja lajitaitojen oppimiselle.

Kurssien jälkeen

Alkeiskurssien jälkeen harjoittelua jatketaan siitä mihin kurssin lopussa jäätiin, eli harjoitukset jatkuvat yhdessä seuran muiden judokoiden kanssa (katso Harjoituskartta). Mikäli intoa riittää on seurassamme ohjattuja judoharjoituksia tarvittaessa vaikka joka päivä. Ohjattujen harjoitusten lisäksi aikuiset ja kilpailevat nuoret voivat käydä ns. vapaaharjoituksissa, joissa ei ole opetusta, vaan jokainen voi harjoitella vapaasti mieleisiään asioita ja tekniikoita. Lisäksi seuran jäsenenä olet myös tervetullut harjoittelemaan ja vierailemaan maksutta yleensä kaikkiin muihin judoseuroihin.

Vyöarvot

Vöiden väri tummenee taidon lisääntyessä. Kurssille tullessasi hankit puvun lisäksi valkoisen vyön, joka on alin oppilasaste 6.kyu. Vöiden värit alimmasta tasosta alkaen ovat:

  •         6.kyu valkoinen vyö
  •         5.kyu keltainen
  •         4.kyu oranssi
  •         3.kyu vihreä
  •         2.kyu sininen
  •         1.kyu ruskea
  •         dan musta

Mustan vyön saavuttaminen vaatii kovaa harjoittelua ja aktiivista toimimista judon parissa.

Aluksi vyövaatimukset ovat miltei pelkkää teknistä osaamista, mutta pidemmälle ehtineiltä judokoilta vaaditaan yhä enenevää lajille omistautumista ja kokonaisvaltaista toimintaa judoharrastuksen edistämiseksi. Vyöarvoluokittelu on tehty ennen kaikkea oppimisen helpottamiseksi. Oppimisen haastavaa ja aika ajoin jyrkkääkin mäkeä on helpompi kulkea porras portaalta, askelma askelmalta. Tärkeintä on kuitenkin harjoittelu: uuden oppinen ja sen soveltaminen käytäntöön, joka jatkuu koko elämän.

Juniorivyöt

Nuorilla (7-15v) on käytössä hieman erilainen vyöluokitus. Nuorilla on jokaisessa vyössä 1-3 ”natsaa”, väliastetta, jotka merkitään vyön molempiin päihin ommeltavilla punaisilla nauhoilla. Nauhat ovat tavallista kanttinauhaa, jonka jokainen hankkii itse ja ompelee vyönsä molempiin päihin onnistuneen natsakokeen päätteeksi. Ensimmäinen natsa ommellaan 5 cm vyön päästä ja seuraavat sormenleveyden verran edellisestä.

Seuran yhteystiedot

Seuramme internet-kotisivuosoite on:

http://www.shikata.sporttisaitti.com/

Sivuilla kerrotaan ajankohtaiset tiedotteet sekä sieltä löytyvät myös linkit Judoliiton ja Itä-Suomen alueen sivuille. Kannattaa myös kurkistaa salin seinällä olevaan ilmoitustauluun, jossa on esimerkiksi otteluilmoittautumisia sekä leiritiedotteita.

Seuramme harjoitussali on:

  • Toppala, Karjalantie 9, Savonlinna

Jäsenyys-, kurssi- ja maksuasiat

Rahastonhoitaja Virpi Seppänen

sähköposti: imppo@kolumbus.fi

0400 676 316

 

Salietiketti

Sali, jossa judoa harjoitellaan, on nimeltään Dojo. Tatamille mennessä jokainen kumartaa osoittaakseen kunnioitusta harjoituspaikkaa ja -kavereita kohtaan. Astuessaan Dojon kynnyksen yli judoka ikään kuin riisuu arkiminänsä salin ulkopuolelle, on pelkkä judon harrastaja. Jokaisen harjoituksen alussa ja lopussa opettaja ja oppilaat kumartavat toisilleen. Kun kaksi judokaa aloittaa pariharjoittelun, he kumartavat toisilleen sekä harjoituksen alussa että lopussa. Tämän tarkoituksena on, että kumpikin kunnioittaa toisen taitoja sekä tämän henkilökohtaista loukkaamattomuutta. Tullessasi myöhässä harjoituksiin ilmoittaudut vetäjälle kumartamalle, samoin jos poistut kesken harjoituksen. Harjoituksissa pyritään välttämään turhaa puhumista. Jokainen, joka harjoittelee judoa, joutuu opettelemaan nämä tavat. Se on osa budoa, judon henkistä kasvatusta, joka osaltaan takaa harjoitussalilla vallitsevan ehdottoman kurin, oppimisilmapiirin ja harjoitusrauhan, minkä tuloksena saadaan aikaan turvalliset ja tuloksekkaat harjoitukset. Dojolla kaikki ovat vain judon harrastajia, siellä ei vaikuta ikä, sukupuoli eikä yhteiskunnallinen asema.

HYGIENIA JA TURVALLISUUS                         

Judoka pitää judoginsa (judopuku) puhtaana ja ehjänä. Likainen ja etenkin haiseva judopuku on harjoituskaverille epämiellyttävä kokemus ja saatat jäädä ilman harjoitusparia, jos et ole huolehtinut judogisi puhtaudesta. Hajonnut tai revennyt judogi on myös loukkaantumisriski. Sormi (tai varvas) voi joutua johonkin judopukuun ratkenneeseen reikään ja tällöin pahimmassa tapauksessa sormi (tai varvas) voi katketa kun siihen kohdistuu vääntöä. Naiset ja tytöt pitävät takin alla paitaa. Tärkeää on pestä jalat ennen harjoitusta. Jalkojen peseminen ei ole pelkkä seremonia vaan se estää monella salilla riehuvan jalkasienen leviämistä. Pukuhuoneesta siirryttäessä tatamille on syytä käyttää sandaaleita (zoreja) tai vastaavia. Lisäksi puhtaus vähentää infektiovaaraa, judossa tulee usein pikku haavoja ja puhtaus estää haavoja tulehtumasta. Kun pidät itsesi ja judogisi puhtaana sekä puhdistat haavat heti kun ne syntyvät, säästyt infektioilta. Sormien ja varpaiden kynnet on syytä pitää lyhyinä, sillä suurin osa pikku haavoista aiheutuu nimenomaan liian pitkistä kynsistä. Turvallisuuden kannalta on tärkeää, että jätetään treenikassiin kaikki, mikä saattaisi aiheuttaa vahinkoa vastustajalle, eli kellot, korut, sormukset, ym. Jos hiukset ovat pitkät, on ne syytä pitää sidottuina. Sairaana tai loukkaantuneena ei kannata harjoitella. Yleensä sairaana harjoittelemisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä ja lisäksi se on hyvin vaarallista. Hiertymissä tai muissa pikkuhaavereissa käytetään aina asianmukaista sidettä tukea tai suojusta, josta ei ole vaaraa vastustajalle tai itselle. Välittömästi ruokailun jälkeen ei kannata harjoitella. Eikä välittömästi harjoituksen jälkeen kannata syödä. Harjoituksessa ei syödä, eikä juoda mitään. Vetäjä antaa luvan mennä juomaan jos tilanne sitä vaatii. Harjoitusten ulkopuolella judosta opittuja tekniikoita ei saa käyttää. Ainoastaan silloin se on hyväksyttävää kun ei ole mitään muuta keinoa, kun karkuun juokseminenkaan ei ole mahdollista. Judoka siis pyrkii välttämään tappelut viimeiseen saakka kaikin mahdollisin keinoin.

Sanastoa

Judossa käytetään japaninkielisiä nimiä eri tekniikoista ja muistakin judoon keskeisesti liittyvistä asioista. Tämä ei ole pelkästään perinteiden vaalimista vaan se on myös käytännöllistä. Yhteinen sanasto tekee judon harjoittelun helpoksi missä maailman kolkassa tahansa. Tässä esitellään perussanastoa, jolla pääsee tosi pitkälle. Näiden sanojen oppimisesta ei kannata ottaa suurta murhetta, sillä ne oppii matkan varrella.

Kodokan=                             Jigoro Kanon 1882 perustama dojo, josta on kehittynyt nykyisen judon henkinen keskus

Ju =                                     joustaminen, ystävällisyys, pehmeys, hyväksyminen

Do =                                     tie, tapa, polku, periaate

Judo =                                 joustava tie

Judoka =                              judon harrastaja

Judogi =                              judopuku

Dojo =                                  harjoitussali

Zori =                                  sandaali

Tatami =                               judomatto

Maitta =                               antautuminen

Tori =                                  liikkeen suorittaja

Uke =                                   liikkeen vastaanottaja

Migi =                                  oikea

Hidari =                               vasen

Uchi-komi =                          sisääntulo-, toistoharjoitus parin kanssa

Tokui-waza =                       lempiliike, lempitekniikka

Randori =                             vapaaharjoitus, harjoitusottelu

Yaku-soku-keiko =                jatkuva heittoharjoitus

Kagari-keiko =                      jatkuva hyökkäysharjoitus, pelkkiä sisääntuloja heittoon

Kootai =                               parin vaihto

Yame =                                 harjoituksenosan loppu

Owari =                                harjoituksen loppu

Mokuso =                              mielen tyhjennys, mietiskely, keskittyminen

Sempai =                              vanhin, seniori, ohjaaja

Sensei =                               opettaja, mestari, ylimestari

Rei =                                    kumarrus, kumartaa, tervehtiminen

 

HEITTOJA

 

Goshi-waza = lonkkaheitot

Uki-goshi = leijuva lonkkaheitto

O-goshi = suuri lonkkaheitto                                                              

Koshi-guruma = lonkkapyörä

Harai-goshi = lonkkapyyhkäisy

Te-waza = käsiheitot

Morote-seoi-nage = kahden käden olkaheitto

Ippon-seoi-nage = yhden käden olkaheitto

Tai-otoshi = vartalon pudotus

Morote-gari = jalkakahmaisu

Ashi-waza = jalkaheitot

O-soto-gari = suuri ulkopuolinen lakaisu

Da-ashi-barai = edenneen jalan pyyhkäisy

O-uchi-gari = suuri sisäpuolinen lakaisu                                                               

Ko-uchi-gari = pieni sisäpuolinen lakaisu

Sasae-tsuri-komi-ashi = edenneen jalan pysäytys

Hiza-guruma = polvipyörä

Okuri-ashi-barai = sivuttainen jalkapyyhkäisy

SIDONTOJA

Hon-kesa-gatame = kaulaliinasidonta

Makura-kesa-gatame = tyynysidonta

Kata-gatame = olkasidonta

Yoko-shiho-gatame = sidonta sivulta

Kami-shiho-gatame = sidonta päänpuolelta

Tate-shiho-gatame = sidonta päältä

Harjoituskartta

Harjoituskartta auttaa hahmottamaan oman harjoitusryhmän sijoittumista koko seuran toimintaan ja näyttää suuntaviivat iän ja tavoitteiden suhteen. 

Savonlinnan Shikatan harjoittelevien junioriryhmien tavoitteet:

Peruskurssi (7-15v)

Judon alkeiden opettelua, jossa noin puolet harjoituksista tehdään erilaisten leikkien kautta. Tavoitteena kurssin päätyttyä keltainen vyö.

Muksujudo (5-6v)

Leikinomaista judon alkeiden opettelua ja ryhmässä toimimista. Ei vyökokeita, vaan osaamista mitataan natsakokeilla.

Muksujudon jatkoryhmä  (6-7v)

Muksujudon jatkoryhmä, jossa tavoitteena on viimeistään suorittaa keltainen vyö. Harjoittelu on leikinomaista ja kivaa. 

Keltaiset (8-11v)

Peruskurssilta siirtyneet juniorit. Ryhmässä kaikilla on jo keltainen vyö. Tavoitteena on opetella monipuolista tekniikkaa ja ottelukäyttäytymistä. Ryhmälle järjestetään mm. salikisoja. Vähintään vuosi judoharrastusta takana.

Keltaiset-oranssit (9-13v)

Keltaiset ryhmästä tai nuorten peruskurssilta siirtyneet juniorit. Ryhmässä kaikilla on joko keltainen tai oranssi vyö. Osa harjoittelijoista kilpailee alueen kisoissa. Judoharjoittelua takana noin 1-3 vuotta. Opetellaan monipuolisesti tekniikkaa ja tehdään otteluharjoituksia keskittymällä judoon, mikä on sekä oppimisen että turvallisen harjoittelun edellytys.

Vihreät-siniset (13-17v)

Keltaiset-oranssit ryhmästä siirtyneet juniorit tai kilpailijoista siirtyneet pehmeämmän tien valinneet nuoret judokat. Osa ryhmäläisistä kilpailee omin tavoittein. Ryhmässä on myös apuohjaajiksi aikovia sekä kuntoilijoita. Vyöarvot vaihtelevat oranssin ja sinisen välillä. Tavoitteena vyönarvon kohottaminen ja osallistuminen eri koulutustilaisuuksiin sekä hyvä fiilis. Ryhmästä siirrytään joko aikuisten kuntojudoon tai kilparyhmään. Tämä ryhmä on toiselta nimeltään nuorten tekniikkaryhmä.

Kilpailijat (11v->)

Selkeät tavoitteet omaavat nuoret ja vanhemmat kilpailijat. Tähän ryhmään tullaan keltaiset- oranssit tai vihreät-siniset ryhmän kautta. Kilpailijat ryhmässä harjoittelevat tavoitteellisesti valmentautuvat. Nuoret osallistuvat alueellisiin kisoihin, myös SM- ja kansainvälisiin kisoihin. Vyöarvot oranssista ruskeaan vyöhön.. Jos kilpaura ei kuitenkaan kiinnosta, nuori voi palata vihreät-siniset ryhmään. Jos nuori osoittaa erityistä lahjakkuutta ja kiinnostusta kilpailemiseen, niin harjoittelua voidaan tehostaa ”tehotiimin” avulla. Tehotiimissä tavoitteet ovat kansallisella ja kansainvälisellä huipulla. Tehotiimissä harjoittelevat käyvät myös oman alueen yhteisissä valmennustilaisuuksissa ja leireillä. Tähän ryhmään voidaan kutsua Nuorten kilparyhmän kautta, mikäli tavoitteet ovat korkealla, nuori on motivoitunut, valmis itsenäiseen harjoitteluun sekä lahjakas. Tehotiimistä parhaat pääsevät edustusvalmennettaviin, joista parhaat ovat maajoukkuejudokoita.

Ryhmien vastuuvetäjät

* Muksujudo                                    Jukka Pavilainen         050 3502081

* Juniorit peruskurssi 7-11 v.        Virpi Seppänen         0400 676 316

* Keltaiset (8-11v)                            Ismo Seppänen       0500 676 316

Oranssit+vihreät (9-13v)              Virpi Seppänen        0400 676 316

* Vihreät+siniset   (13-17 v)           Virpi Seppänen        0400 676 316

* Kilpailijat                                         Ismo Seppänen      0500 676 316

* Kuntojudo                                      Timo Anttonen          050 533 2409

Mukavia hetkiä judoharrastuksen parissa toivottaa Savonlinnan Shikatan väki !