Judon kurssiopas
Tervetuloa Savonlinnan Shikataan !
Seurasta löytyy jokaiselle sopivia harjoitusryhmiä, lapsista senioreihin ja kilpailijoista kuntoilijoihin. Toiminta painottuu voimakkaasti nuorten ohjaamiseen ja kasvattamiseen, mutta aikuisille kuntojudokoillekin löytyy sopivaa toimintaa. Seuramme jäsenkirjo on laaja: viisivuotiaista muksuista kuusikymppisiin senioreihin ja kuntoilijoista kansainvälisiä kilpailuja kiertäviin kilpaurheilijoihin.
Judo on paitsi tehokas itsepuolustuslaji, myös erinomainen ja monipuolinen kuntoilumuoto. Harjoitusohjelmaan kuuluu mm. heittoja, kaatoja, sidontoja sekä myöhemmässä vaiheessa lukkoja ja kuristuksia sekä lyöntejä ja potkuja. Harjoittelu on aina ohjattua, kurinalaista ja erittäin turvallista. Judo on maailman suosituin kamppailulaji, jota harrastetaan yli 180 maassa. Olympialaisten ohjelmistoon judo on kuulunut vuodesta 1964.
Alkeiden opettelu
Olet valinnut lajin, jonka parissa toivomme sinun viihtyvän. Ensimmäinen askel judon pitkällä ja hikisellä tiellä on judon alkeiden opetteleminen. Kursseillamme kohotetaan kuntoa, kehitetään notkeutta, koordinaatiota sekä opetellaan kaatumista, heittoja ja sidontoja. Tarkoituksena on antaa valmiudet jatkaa judon harrastamista alkeisopetuksen jälkeen. Judon perustekniikoiden oppimisen lisäksi vahvistat kehoasi ja mieltäsi niin, että pystyt paremmin salilla ja sen ulkopuolella kohtaamaan vastaan tulevat haasteet. Kehittyminen ei tapahdu kuitenkaan itsestään, vaan se vaatii itsekuria, keskittymistä sekä halun tehdä työtä ja oppia uutta.
Peruskurssi sisältyy Shikatan jäsenmaksuun
Shikata ottaa uusia harrastajia mukaan koko harjoituskauden ajan non stop-periaatteella. Lisäksi voidaan järjestää erillisiä alkeiskursseja. Lue lisää jäsenmaksusta täältä
Puku ja muut kulut
Peruskurssimaksun lisäksi muodostuu kuluja judopuvun eli judogin hankinnasta n. 40 –230 € (laadusta ja ostopaikasta riippuen) sekä judoliiton judopassista 40€ ja keltaisesta vyöstä 10 € (passi + vyö = 50€). Passi- ja vyökoemaksut tulevat ajankohtaisiksi vasta aikaisintaan muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen.
Kurssien kulku
Aikuisten kuntojudon ja vanhempien junioreiden harjoitukset ovat vähintään kaksi kertaa viikossa, nuorempien junioreiden ja muksujudon vähintään yksi kerta viikossa. Harjoitukset kestävät yleensä 1 – 1½ tuntia. Kurssien alussa painotetaan melko paljon koordinaation ja kaatumisen harjoitteluun. Kunnon ja notkeuden parantuessa harjoittelu painottuu enemmän myös judotekniikoihin ja kamppailuharjoitteisiin. Kurssin suunnittelussa on lähdetty siitä, että kaikkiin harjoituksiin kannattaa osallistua, toki ”kärryiltä ei putoa”, vaikka aina ei harjoituksiin pääsisikään. Muksujudossa suuri osa harjoittelusta tapahtuu leikkien muodossa.
Harjoitusten kulku
Tyypillinen harjoitus alkaa alkulämmittelyllä, jonka tarkoituksena on lämmittää lihakset ja valmistaa keho harjoitteluun sekä harjoittelunaikaiseen rasitukseen. Lämmittelyä seuraa venyttely, joka parantaa liikkuvuutta, estää loukkaantumisia ja edistää lihasten hyvinvointia. Seuraavaksi on vuorossa varsinainen lajiharjoittelu ja sen jälkeinen loppujumppa, jolla parannetaan lihaskuntoa ja hapenottokykyä. Loppujäähdyttelyssä palautetaan lihakset lepopituuteen ja nopeutetaan kehon palautumista.
Kurssien jälkeen
Alkeiskurssien jälkeen harjoittelua jatketaan siitä mihin kurssin lopussa jäätiin, eli harjoitukset jatkuvat yhdessä seuran muiden judokoiden kanssa. Ohjattujen harjoitusten lisäksi aikuiset ja kilpailevat nuoret voivat käydä ns. vapaaharjoituksissa, joissa ei ole opetusta, vaan jokainen voi harjoitella vapaasti mieleisiään asioita ja tekniikoita. Lisäksi seuran jäsenenä olet myös tervetullut harjoittelemaan ja vierailemaan maksutta yleensä kaikkiin muihin judoseuroihin.
Vyöarvot
Vöiden väri tummenee taidon lisääntyessä. Kurssille tullessasi hankit puvun lisäksi valkoisen vyön, joka on alin oppilasaste 6.kyu. Vöiden värit alimmasta tasosta alkaen ovat:
6.kyu valkoinen vyö
5.kyu keltainen
4.kyu oranssi
3.kyu vihreä
2.kyu sininen
1.kyu ruskea
dan musta
Mustan vyön saavuttaminen vaatii kovaa harjoittelua ja aktiivista toimimista judon parissa.
Aluksi vyövaatimukset ovat miltei pelkkää teknistä osaamista, mutta pidemmälle ehtineiltä judokoilta vaaditaan yhä enenevää lajille omistautumista ja kokonaisvaltaista toimintaa judoharrastuksen edistämiseksi. Vyöarvoluokittelu on tehty ennen kaikkea oppimisen helpottamiseksi. Oppimisen haastavaa ja aika ajoin jyrkkääkin mäkeä on helpompi kulkea porras portaalta, askelma askelmalta. Tärkeintä on kuitenkin harjoittelu: uuden oppinen ja sen soveltaminen käytäntöön, joka jatkuu koko elämän.
Juniorivyöt
Alle 13-vuotiailla judokoilla on käytössä välivyöt, joissa valkoisesta vyöstä vihreään vyöhön asti jokaisen vyöarvon väliin suoritetaan välivyö. Valkoisen vyön jälkeen judoka suorittaa ensin ylemmän valkoisen vyön, jossa valkoista vyötä koristaa keltainen raita. Tämän jälkeen suoritetaan keltainen vyö, ylempi keltainen ja niin edelleen.
Salietiketti
Sali, jossa judoa harjoitellaan, on nimeltään Dojo. Tatamille mennessä jokainen kumartaa osoittaakseen kunnioitusta harjoituspaikkaa ja -kavereita kohtaan. Astuessaan Dojon kynnyksen yli judoka ikään kuin riisuu arkiminänsä salin ulkopuolelle ja on pelkkä judon harrastaja. Jokaisen harjoituksen alussa ja lopussa opettaja ja oppilaat kumartavat toisilleen. Kun kaksi judokaa aloittaa pariharjoittelun, he kumartavat toisilleen sekä harjoituksen alussa että lopussa. Tämän tarkoituksena on, että kumpikin kunnioittaa toisen taitoja sekä tämän henkilökohtaista loukkaamattomuutta. Tullessasi myöhässä harjoituksiin ilmoittaudut vetäjälle kumartamalla, samoin jos poistut kesken harjoituksen. Harjoituksissa pyritään välttämään turhaa puhumista. Jokainen, joka harjoittelee judoa, joutuu opettelemaan nämä tavat. Se on osa budoa, judon henkistä kasvatusta, joka osaltaan takaa harjoitussalilla vallitsevan ehdottoman kurin, oppimisilmapiirin ja harjoitusrauhan. Edellä mainitut asiat toimivat pohjana tuloksekkaille ja turvallisille harjoituksille. Dojolla kaikki ovat vain judon harrastajia, siellä ei vaikuta ikä, sukupuoli eikä yhteiskunnallinen asema.
HYGIENIA JA TURVALLISUUS
Judoka pitää judoginsa (judopuku) puhtaana ja ehjänä. Likainen ja etenkin haiseva judopuku on harjoituskaverille epämiellyttävä kokemus ja saatat jäädä ilman harjoitusparia, jos et ole huolehtinut judogisi puhtaudesta. Hajonnut tai revennyt judogi on myös loukkaantumisriski. Sormi (tai varvas) voi joutua johonkin judopukuun ratkenneeseen reikään ja tällöin pahimmassa tapauksessa sormi (tai varvas) voi katketa kun siihen kohdistuu vääntöä. Naiset ja tytöt pitävät takin alla paitaa. Tärkeää on pestä jalat ennen harjoitusta. Jalkojen peseminen ei ole pelkkä seremonia vaan se estää monella salilla riehuvan jalkasienen leviämistä. Pukuhuoneesta siirryttäessä tatamille on syytä käyttää sandaaleita (zoreja) tai vastaavia. Lisäksi puhtaus vähentää infektiovaaraa, judossa tulee usein pikku haavoja ja puhtaus estää haavoja tulehtumasta. Kun pidät itsesi ja judogisi puhtaana sekä puhdistat haavat heti kun ne syntyvät, säästyt infektioilta. Sormien ja varpaiden kynnet on syytä pitää lyhyinä, sillä suurin osa pikku haavoista aiheutuu nimenomaan liian pitkistä kynsistä. Turvallisuuden kannalta on tärkeää, että jätetään treenikassiin kaikki, mikä saattaisi aiheuttaa vahinkoa vastustajalle, eli kellot, korut, sormukset, ym. Jos hiukset ovat pitkät, on ne syytä pitää sidottuina. Sairaana tai loukkaantuneena ei kannata harjoitella. Yleensä sairaana harjoittelemisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä ja lisäksi se on hyvin vaarallista. Hiertymissä tai muissa pikkuhaavereissa käytetään aina asianmukaista sidettä tukea tai suojusta, josta ei ole vaaraa vastustajalle tai itselle. Välittömästi ruokailun jälkeen ei kannata harjoitella. Eikä välittömästi harjoituksen jälkeen kannata syödä. Harjoitusten ulkopuolella judosta opittuja tekniikoita ei saa käyttää. Ainoastaan silloin se on hyväksyttävää kun ei ole mitään muuta keinoa, kun karkuun juokseminenkaan ei ole mahdollista. Judoka siis pyrkii välttämään tappelut viimeiseen saakka kaikin mahdollisin keinoin.
Sanastoa
Judossa käytetään japaninkielisiä nimiä eri tekniikoista ja muistakin judoon keskeisesti liittyvistä asioista. Tämä ei ole pelkästään perinteiden vaalimista vaan se on myös käytännöllistä. Yhteinen sanasto tekee judon harjoittelun helpoksi missä maailman kolkassa tahansa. Tässä esitellään perussanastoa, jolla pääsee tosi pitkälle. Näiden sanojen oppimisesta ei kannata ottaa suurta murhetta, sillä ne oppii matkan varrella.
Kodokan= Jigoro Kanon 1882 perustama dojo, josta on kehittynyt nykyisen judon henkinen keskus
Ju = joustaminen, ystävällisyys, pehmeys, hyväksyminen
Do = tie, tapa, polku, periaate
Judo = joustava tie
Judoka = judon harrastaja
Judogi = judopuku
Dojo = harjoitussali
Zori = sandaali
Tatami = judomatto
Maitta = antautuminen
Tori = liikkeen suorittaja
Uke = liikkeen vastaanottaja
Migi = oikea
Hidari = vasen
Uchi-komi = sisääntulo-, toistoharjoitus parin kanssa
Tokui-waza = lempiliike, lempitekniikka
Randori = vapaaharjoitus, harjoitusottelu
Yaku-soku-keiko = jatkuva heittoharjoitus
Kagari-keiko = jatkuva hyökkäysharjoitus, pelkkiä sisääntuloja heittoon
Kootai = parin vaihto
Yame = harjoituksenosan loppu
Owari = harjoituksen loppu
Mokuso = mielen tyhjennys, mietiskely, keskittyminen
Sempai = vanhin, seniori, ohjaaja
Sensei = opettaja, mestari, ylimestari
Rei = kumarrus, kumartaa, tervehtiminen
HEITTOJA
Goshi-waza = lonkkaheitot
Uki-goshi = leijuva lonkkaheitto
O-goshi = suuri lonkkaheitto
Koshi-guruma = lonkkapyörä
Harai-goshi = lonkkapyyhkäisy
Te-waza = käsiheitot
Morote-seoi-nage = kahden käden olkaheitto
Ippon-seoi-nage = yhden käden olkaheitto
Tai-otoshi = vartalon pudotus
Morote-gari = jalkakahmaisu
Ashi-waza = jalkaheitot
O-soto-gari = suuri ulkopuolinen lakaisu
Da-ashi-barai = edenneen jalan pyyhkäisy
O-uchi-gari = suuri sisäpuolinen lakaisu
Ko-uchi-gari = pieni sisäpuolinen lakaisu
Sasae-tsuri-komi-ashi = edenneen jalan pysäytys
Hiza-guruma = polvipyörä
Okuri-ashi-barai = sivuttainen jalkapyyhkäisy
SIDONTOJA
Hon-kesa-gatame = kaulaliinasidonta
Makura-kesa-gatame = tyynysidonta
Kata-gatame = olkasidonta
Yoko-shiho-gatame = sidonta sivulta
Kami-shiho-gatame = sidonta päänpuolelta
Tate-shiho-gatame = sidonta päältä
Harjoituskartta
Harjoituskartta auttaa hahmottamaan oman harjoitusryhmän sijoittumista koko seuran toimintaan ja näyttää suuntaviivat iän ja tavoitteiden suhteen. Alla olevat ikähaarukat ovat suuntaa antavia ja esimerkiksi aikuinen harrastaja on tervetullut mukaan riippumatta aikaisemmasta judokokemuksesta.
Savonlinnan Shikatan harjoittelevien junioriryhmien tavoitteet:
Peruskurssi (7-15v)
Judon alkeiden opettelua, jossa noin puolet harjoituksista tehdään erilaisten leikkien kautta. Tavoitteena kurssin päätyttyä keltainen vyö.
Muksujudo (5-6v)
Leikinomaista judon alkeiden opettelua ja ryhmässä toimimista. Ei vyökokeita, vaan osaamista mitataan natsakokeilla.
Muksujudon jatkoryhmä (6-7v)
Muksujudon jatkoryhmä, jossa tavoitteena on viimeistään suorittaa keltainen vyö. Harjoittelu on leikinomaista ja kivaa.
Keltaiset (8-11v)
Peruskurssilta siirtyneet juniorit. Ryhmässä kaikilla on jo keltainen vyö. Tavoitteena on opetella monipuolista tekniikkaa ja ottelukäyttäytymistä. Ryhmälle järjestetään mm. salikisoja. Vähintään vuosi judoharrastusta takana.
Keltaiset-oranssit (9-13v)
Keltaiset ryhmästä tai nuorten peruskurssilta siirtyneet juniorit. Ryhmässä kaikilla on joko keltainen tai oranssi vyö. Osa harjoittelijoista kilpailee alueen kisoissa. Judoharjoittelua takana noin 1-3 vuotta. Opetellaan monipuolisesti tekniikkaa ja tehdään otteluharjoituksia keskittymällä judoon, mikä on sekä oppimisen että turvallisen harjoittelun edellytys.
Vihreät-siniset (13-17v)
Keltaiset-oranssit ryhmästä siirtyneet juniorit tai kilpailijoista siirtyneet pehmeämmän tien valinneet nuoret judokat. Osa ryhmäläisistä kilpailee omin tavoittein. Ryhmässä on myös apuohjaajiksi aikovia sekä kuntoilijoita. Vyöarvot vaihtelevat oranssin ja sinisen välillä. Tavoitteena vyönarvon kohottaminen ja osallistuminen eri koulutustilaisuuksiin sekä hyvä fiilis. Ryhmästä siirrytään joko aikuisten kuntojudoon tai kilparyhmään. Tämä ryhmä on toiselta nimeltään nuorten tekniikkaryhmä.
Kilpailijat (11v->)
Selkeät tavoitteet omaavat nuoret ja vanhemmat kilpailijat. Tähän ryhmään tullaan keltaiset- oranssit tai vihreät-siniset ryhmän kautta. Kilpailijat ryhmässä harjoittelevat tavoitteellisesti valmentautuvat. Nuoret osallistuvat alueellisiin kisoihin, myös SM- ja kansainvälisiin kisoihin. Vyöarvot oranssista ruskeaan vyöhön.. Jos kilpaura ei kuitenkaan kiinnosta, nuori voi palata vihreät-siniset ryhmään. Jos nuori osoittaa erityistä lahjakkuutta ja kiinnostusta kilpailemiseen, niin harjoittelua voidaan tehostaa ”tehotiimin” avulla. Tehotiimissä tavoitteet ovat kansallisella ja kansainvälisellä huipulla. Tehotiimissä harjoittelevat käyvät myös oman alueen yhteisissä valmennustilaisuuksissa ja leireillä. Tähän ryhmään voidaan kutsua Nuorten kilparyhmän kautta, mikäli tavoitteet ovat korkealla, nuori on motivoitunut, valmis itsenäiseen harjoitteluun sekä lahjakas. Tehotiimistä parhaat pääsevät edustusvalmennettaviin, joista parhaat ovat maajoukkuejudokoita.
Mukavia hetkiä judoharrastuksen parissa toivottaa Savonlinnan Shikatan väki!